Asuntosijoittamisen maailmassa yksi merkittävä tekijä arvioitaessa sijoitusasunnon potentiaalia ja riskitasoa on kiinteistön rakennusaika ja sen aikakauden tunnusomaiset rakennusmateriaalit ja -tekniikat. Rakennusmääräysten, tekniikan ja asumisvaatimusten muuttuminen vuosikymmenten saatossa on tuonut mukanaan erilaisia riskirakenteita. Käymme läpi, miten eri vuosikymmenten riskirakenteet ilmenevät kerrostaloissa ja kuinka sijoittaja voi tunnistaa ja hallita näitä riskejä.
Elementtirakentamisen alkuvaiheet ja putkistojen haasteet Viisikymmentäluvulla alkoi elementtirakentamisen esiinmarssi. Kun kerrostaloja rakennettiin nopealla tahdilla jälleenrakennusajan tarpeisiin, riskirakenteina voidaan pitää toisinaan kiireessä käyttöönotettuja uusia materiaaleja ja rakennustapoja, joita ei ollut ehditty testata pitkäaikaisessa käytössä. Nähtävissä oli myös se, että käytetyt putkistot alkoivat lähestyä elinkaarensa loppua. Sijoittaja voi hallita näitä riskejä selvittämällä, onko kiinteistössä tehty putkiremontti tai onko sellainen suunnitteilla.
Betonirakenteiden ja asbestin aikakausi Kuusikymmentäluvulla monissa kerrostaloissa siirryttiin käyttämään enenevässä määrin betonielementtejä. Rakentaminen oli teollista ja nopeaa. Betonirakenteet ovat pitkäikäisiä, mutta niiden kunto tulee arvioida huolella, sillä mahdolliset kosteusvauriot voivat aiheuttaa merkittäviä korjaustarpeita. Asbestia käytettiin yleisesti eriste- ja rakennusmateriaalina, ja asbesti on terveysriski erityisesti remonteissa. Asuntosijoittajan kannattaa selvittää asbestikartoituksen tila ostettavassa kohteessa ja varautua mahdollisiin saneerauskustannuksiin.
Parvekerakentamisen haasteet Seitsemänkymmentäluvun kerrostaloissa parvekkeet olivat standardi, mutta niiden rakenteissa on omat riskinsä. Vesivauriot ja huonosti toteutettu lämpöeristys ovat tyypillisiä ongelmia. Parvekkeiden huolto ja mahdolliset kunnostukset on tärkeä huomioida sijoittajan rahoituslaskelmissa. Eristeiden ja ilmanvaihdon parantaminen olivat keskeisiä tavoitteita, joten potentiaalisia riskikohteita ovat näiden järjestelmien toiminta ja ikä.
Puutteelliset ilmanvaihtojärjestelmät ja sisäilmaongelmat Kasikymmentäluvun kerrostalojen riskit liittyvät usein ilmanvaihtojärjestelmiin, jotka ovat saattaneet kehittyä niin, että sisäilman laatu kärsii. Energiatehokkuuden parantamiseksi tiivistetyt rakenteet voivat johtaa riittämätöntä ilmanvaihtoa ja siten kosteus- ja homeongelmia, jotka ovat merkittävä riskejä asukkaiden terveydelle ja sijoittajan sijoitukselle. Tarkastukset ja mahdollinen ilmanvaihdon päivitys ovat avainasemassa riskien hallinnassa.
Lämpökuvausten ja korjausrakentamisen aikakausi Yhdeksänkymmentäluvun kerrostaloissa energiatehokkuuteen ja rakennusten kuntoarvioihin kiinnitettiin entistä enemmän huomiota. Lämpökuvausten avulla voidaan paljastaa lämpövuodot ja korjausrakentaminen korostui. Sijoittajan kannattaa olla tietoinen siitä, että monet korjaustoimenpiteet, kuten julkisivuremontit ja ikkunoiden uusimiset, voivat olla edessä, mikäli niitä ei ole jo suoritettu.
Uudet energiamääräykset ja rakentamisen laatu Kahdenkymmenen ensimmäisen vuosisadan alun kerrostaloissa rakennusmääräysten tiukentuminen ja energiatehokkuus olivat merkittävässä roolissa. Kuitenkin uudisrakennusten nopea tahti on saatettu nähdä laadun kärsimisenä. Ostajan tulisi kiinnittää huomiota rakentamisen laatuun, kosteuden hallintaan rakennusvaiheessa ja energiatehokkuuden toteutukseen. Käyttöönottovuoden mukaan voi arvioida, milloin mahdollisesti odotettavissa on ensimmäisiä suurempia kunnossapitotoimia.
Modernit teknologiat ja uudet rakennusmateriaalit 2010-luvun kerrostaloissa uudet teknologiat, kuten älykoti-järjestelmät ja uudet ympäristöystävälliset rakennusmateriaalit, tulivat osaksi rakentamista. Kestävä kehitys ja energiatehokkuus ovat nousseet keskiöön. Sijoittajan on hyvä arvioida, mitä uusien teknologioiden ylläpito vaatii ja kuinka hyvin kiinteistö vastaa tulevaisuuden energiavaatimuksiin.
Kodikkuutta ja yhteisöllisyyttä korostavat pihat 50- luvulla kerrostalojen pihoilla oli merkittävä rooli asumismukavuudessa. Suunnitellut viheralueet ja leikkipaikat loivat puitteet naapuruuden kehittymiselle ja yhteisöllisyydelle. Sijoittajan kannalta tämä voi tarkoittaa parempaa vuokrattavuutta ja asukastyytyväisyyttä.
Tilavat ja valoisat asunnot 60- luvun asunnot olivat usein tilavampia ja valoisampia verrattuna aiempien vuosikymmenten asuntoihin. Isot ikkunapinnat ja toimivat pohjaratkaisut tekivät asumisesta miellyttävää, ja nämä ominaisuudet ovat edelleen monien vuokralaisten toivelistalla.
Energiatietoisuuden nousu ja lämmöneristyksen parantuminen 70- luvun myötä alkoi nousujohteinen kiinnostus rakennusten energiatehokkuutta kohtaan. Rakennusten lämmöneristys parantui huomattavasti, mikä näkyy edelleen vähentyneinä lämmityskustannuksina ja asumismukavuuden lisääntymisenä. Energiataloudelliset ratkaisut ovat houkuttelevia piirteitä sijoitusasunnoissa.
Asuinmukavuutta lisäävien tekniikoiden käyttöönotto 80- luvun teknologinen edistys paransi asuinmukavuutta merkittävästi. Sähköisten laitteiden ja talotekniikan yleistyminen kuten esimerkiksi keskuspölynimurit ja sähköiset saunat lisäsivät kodin mukavuutta. Tällaiset yksityiskohdat voivat vetää puoleensa vuokralaisia, jotka etsivät mukavuuksia ja moderneja ratkaisuja.
Laadunvalvonnan ja rakentamismääräysten kehitys 90- luvun kerrostaloissa panostettiin laatuun ja rakentamismääräyksiin, joka johti parempaan rakennusten energiatehokkuuteen ja asumisterveyteen. Tämän vuosikymmenen rakennuskohteille on ominaista parempi äänieristys ja ilmanvaihto, mikä parantaa asumisen laatua.
Älykkäät kotijärjestelmät ja vihreä rakentaminen 2000- luvun alun kerrostalojen rakennusprojekteissa asetettiin tärkeäksi teemaksi vihreä rakentaminen ja energiatehokkuus. Älykkäät kotijärjestelmät mahdollistavat esimerkiksi etäohjattavan lämmityksen ja sähkönkäytön, mikä vähentää asukkaan elinkustannuksia.
Kestävän kehityksen arvojen esiinnousu ja yhteisötilat 2010- luvun rakennetuissa kerrostaloissa on voimakas keskittyminen kestävään kehitykseen, mikä näkyy muun muassa aurinkopaneelien sekä energiatehokkaampien laitteiden ja materiaalien käytössä. Lisäksi monissa uudemmissa kerrostaloissa on yhteisiä tiloja, kuten kerhotiloja, kuntosaleja ja katukahviloita, jotka lisäävät asumisen viihtyvyyttä. Yhteisöllistä asumista kutsutaan Urban living käsitteellä. Nämä yhteisöllisiä arvoja korostavat piirteet ovat erityisen houkuttelevia nuoremmille sukupolville, jotka arvostavat yhteisöllisyyttä ja ekologisuutta asumisessaan.
Uutiskirjeen avulla pysyt ajan tasalla uusista kohteistamme ja ajankohtaisista aiheista.
✔ Tieto suoraan sähköpostiin
✔ Monipuolisesti sijoitusmahdollisuuksia
✔ Ajankohtaista tietoa ja markkinakatsauksia
✔Peru milloin haluat helposti
Royal House Oy
Yliopistonkatu 34 D 58
40100 Jyväskylä
Y-tunnus 0870491-8
info@kiinteistokattaus.fi
Sisäpiiriin liittymällä saat ensimmäisten joukossa tiedon uusista kohteistamme.