Korkoa korolle laskuri

Korkoa korolle -laskukaava on seuraava:

FV = PV * (1 + r/n)^(nt)

FV = tuleva arvo (future value) PV = nykyinen arvo (present value) r = vuosikorko desimaalimuodossa (esimerkiksi 5% olisi 0,05) n = korkojen määrä vuodessa (kertaa, jolloin korkoa lisätään vuodessa) t = aika vuosina, jolle sijoitus tehdään

Laskukaava antaa sijoituksen tulevan arvon, kun tiedetään nykyinen arvo, vuosikorko, korkojen määrä vuodessa ja sijoituksen kesto vuosina. Korkoa korolle -efekti tarkoittaa sitä, että korko lasketaan paitsi alkuarvosta myös aiemmista koroista, mikä johtaa sijoituksen nopeampaan kasvuun ajan myötä.

Tässä on esimerkki korkoa korolle -laskukaavan käytöstä:

Oletetaan, että sijoitat 1 000 euroa (PV) 5 vuodeksi (t) pankkitilille, jolla on 3 % (r) vuosikorko, ja korko lisätään vuosittain (n=1).

Laskukaavan mukaan tuleva arvo (FV) on:

FV = PV * (1 + r/n)^(nt) FV = 1000 * (1 + 0,03/1)^(1*5) FV = 1000 * (1,03)^5 FV ≈ 1159,27

Sijoituksen arvo 5 vuoden kuluttua on noin 1 159,27 euroa, kun huomioidaan korkoa korolle -vaikutus.

Korkoa korolle efekti ja verojen maksamisen viivästäminen

Verojen maksamista voi lykätä eri keinoilla, kuten sijoittamalla sellaisiin sijoitusasuntoihin, joiden taloyhtiössä rahoitusvastike tuloutetaan tai sijoittamalla arvopapereihin, jotka sijoittavat osingot uudelleen. Tuloutettu yhtiölaina asuntosijoittamisessa mahdollistaa sen, että pääomatuloveroja ei tarvitse maksaa omistamisen aikana vuokratulosta. Veroja maksetaan vasta asunnon myynnin yhteydessä. Tällä tavoin verojen maksua siirretään eteenpäin ja samalla hyödynnetään lainan korkovähennysmahdollisuutta. Asuntosijoittaminen yrityksen kautta voi myös mahdollistaa pienemmän veromäärän maksamisen vuosittain. Yritystoiminnan kautta asuntosijoittaja voi hyödyntää alhaisempaa yhteisöverokantaa, joka on tyypillisesti 20 %, kun taas pääomatuloveroprosentti voi olla korkeampi (esimerkiksi 30 % tai 34 %). Arvopapereihin sijoittaessa voi myös lykätä verojen maksamista sijoittamalla rahastoihin, jotka sijoittavat osingot uudelleen. Tällöin osingot eivät kerrytä välittömästi pääomatuloja, vaan ne sijoitetaan uudelleen rahasto-osuuksiin. Veroja maksetaan vasta, kun rahasto-osuuksia myydään ja niistä syntyy myyntivoittoa. 

Oletetaan, että sijoitat 100 000 euroa 10 % vuotuisella tuotolla. Lisäksi oletetaan, että veroaste on 34 % ja sijoitusaika on 20 vuotta.

Veron maksaminen heti: Vuotuinen tuotto ennen veroja: 10 % * 100 000 euroa = 10 000 euroa Vuotuinen vero: 34 % * 10 000 euroa = 3 400 euroa Nettotuotto verojen jälkeen: 10 000 euroa – 3 400 euroa = 6 600 euroa Yhteensä 20 vuoden aikana nettotuotto verojen jälkeen on: 6 600 euroa * 20 vuotta = 132 000 euroa.

Veron viivästyttäminen 20 vuoden päähän: 20 vuoden aikana sijoituksesi kasvaa korkoa korolle vaikuttamatta verotukseen. Lasketaan ensin sijoituksen arvo 20 vuoden kuluttua: Sijoituksen arvo 20 vuoden kuluttua: 100 000 euroa * (1 + 10 %)^20 = 732 807 euroa Kun nostat rahat sijoituksestasi 20 vuoden kuluttua, sinun täytyy maksaa veroa voitosta. Vero lasketaan seuraavasti: Veron määrä: 34 % * (732 807 euroa – 100 000 euroa) = 215 154 euroa Nettotuotto verojen jälkeen: 732 807 euroa – 215 154 euroa = 517 652 euroa Ero veron maksamisen heti ja sen viivästyttämisen välillä on: 517 652 euroa – 132 000 euroa = 385 652 euroa. Kuten näet, ero veron maksamisen heti ja sen viivästyttämisen välillä on huomattava. Viivästyttämällä verojen maksamista saat merkittävästi suuremman loppusumman sijoituksellesi. On kuitenkin tärkeää huomioida, että verosäännöt voivat muuttua ja yksilölliset olosuhteet voivat vaihdella, joten kannattaa aina tarkastella omia verotuksellisia seurauksia yhdessä ammattilaisen kanssa.