Asuntomarkkinoiden pitkän aikavälin trendit – Mikä ohjaa asuntosijoitusmarkkinoita ylöspäin?

Jo muutamia vuosia muutamat tahot ovat rakentaneet mielikuvaa asuntosijoitusmarkkinoiden kasvaneista riskeistä. Onko syytä olla huolissaan? Isossa kuvassa on huomattava, että asuntomarkkinat eivät ole laskumarkkina vaan asuntosijoitusmarkkina on parhaimmillaan hyvin kehittyvä kasvumarkkina. Tähän on muutamia syitä, mitkä käymme tässä artikkelissa läpi.

Suomen asukasluvun muutos

1990-luvulla Suomen asukasluku ylitti 5.000.000 asukkaan rajan. Nyt asukkaita on jo yli 5.500.000. Suomen asukasluku kasvaa ja kasvava väestö tarvitsee lisää asuntoja. Näin asuntomarkkina kasvaa.

Asuntojen keskikoon pienentyminen

Suomessa perhekoko on pienentynyt. Asuntokuntien koossa 3+ koot vähentyvät ja yhden ja kahden hengen talouksien määrä kasvaa. Tämä tarkoittaa sitä, että sama määrä asukkaita asuu useammassa asuntokunnassa eli saman määrän asuttamiseen tarvitaan Suomessa enemmän asuntoja. Näin ainakin pienten asuntojen lukumäärä kasvaa. Nykyisin on huomattava, että koronan johdosta asuntokuntien lukumäärä ei todennäköisesti vähene, mutta pienemmät asuntokunnat voivat tulevaisuudessa asua isommissa asunnoissa.

Vuokralla olevien asuntokuntien lukumäärä kasvaa

Vuokralla olevien asuntokuntien lukumäärä on kasvanut finanssikriisistä 3 % (30,5 % -> 33,5 %). Jos asuntokuntien koko olisi pysynyt samana, niin se tarkoittaisi 5.500.000 henkilön maassa noin 165.000 asukasta. Tämä on vähän yli Jyväskylän verran asukkaita. Tietysti asuntokuntien keskikoko on pienentynyt, joten määrä ei välttämättä ole ihan näin iso. Kuitenkin trendi on se, että isompi osa ihmisistä asuu vuokralla sen sijaan, että he asuisivat esimerkiksi omistusasunnossa

Asunnottomien määrä laskee

Suomessa asunnottomien määrä laskee. Vuonna 2010 asunnottomien määrä oli noin 8.000 ja nykyisin määrä on noin 4.000 eli muutosta 10 vuodessa on ollut noin 4000 asukasta. Tämä on 4000 henkilöä lisää, jotka maksavat asumisen palveluista.

ARA Asuntojen määrän vähentyminen

Tämä on ensimmäinen listattu kohta, joka ei kasvata kokonaismarkkinaa vaan muuttaa sitä. ARA Asunnot on lähtökohtaisesti tehty 1960-luvulta 1980-luvulle. Moni asunnoista on vapautunut rajoituksista 2010-luvulla. Alkujaan ARA Asuntojen lukumäärän vähentyminen on alkanut jo vuonna 2007. On huomattava, että nykyisin rakentamisen lisääntyessä myös ARA-asuntojen rakentamisen lukumäärä on hieman kasvanut. Vapautuessaan Ara-rajoitteiset vuokra-asunnot eivät häviä asuntomarkkinoilta mihinkään, mutta ne muuttuvat vapaarahoitteisiksi vuokra-asunnoiksi.

Kaupungistuminen

Varmaankin kaikki tietävät Suomessa, että kaupungistuminen on yleinen trendi. Tämä ei ole mikään tämän päivän trendi, vaan kaupungistuminen on ollut pitkäaikainen trendi. Suomessa kaupungeissa vuokra-asuminen on yleisempää verrattuna muihin alueisiin. Kaupungeissa vuokra-asunnot tarkoittavat asuntosijoittajille mahdollisuuksia.

Yhteenveto

Kuten listauksesta näkyy moni asia ohjaa siihen, että asuntosijoittaminen on kasvussa suomessa.  Kyse ei ole pelkästään yleisestä keskuspankkirahoituksen kasvusta, vaan asuntosijoittamisen kasvun taustalla on luonnollista kasvua. Moni näistä trendeistä on sellaisia, että ne jatkuvat vahvana myös tulevaisuudessa.