Menu
Hyvä vuokrasopimus on kummankin osapuolen etu, sillä tarkoin tehty sopimus vähentää osapuolten välisiä tulkintaristiriitoja. Keskitymme tässä artikkelissa ainoastaan asuinhuoneistojen vuokraukseen, Toimitilapuolella sovittavat asiat ovat yleensä erilaisia ja monesti sopimukset ovat laajempia kuin asuinhuoneistojen osalta. Vuokrasopimuksen laadinnassa tulisi noudattaa lakia asuinhuoneiston vuokrauksesta 481/1995(AHVL) ja hyvää vuokratapaa, jonka ovat laatineet kiinteistöalan järjestöt yhdessä. Hyvän vuokratavan sisällön voi käydä lataamassa ilmaiseksi esim. Suomen Vuokranantajat ry:n tai vuokralaiset ry:n sivustoilta, joissa hyvä vuokratapa on julkaistu useimmilla tärkeimmillä kielillä.
Vuokrasopimus on hyvä tehdä aina kirjallisesti ja sisältö olisi hyvä kirjoittaa mahdollisimman selkeäksi. Sivustomme tietopankista löytyy valmis vuokrasopimuspohja, jota voi tarvittaessa hyödyntää. Vuokrasopimus tulee allekirjoittaa ja nykypäivänä allekirjoittamisessa voi hyödyntää erilaisia sähköisiä allekirjoituspalveluita. Sopimus kannattaa käydä vuokralaisen kanssa läpi ennen allekirjoitusta, jotta kumpikin osapuoli varmasti ymmärtää kaikki sopimuksessa käsitellyt kohdat.
Kimppavuokralaisten kanssa voidaan tehdä yksi yhteinen vuokrasopimus, useampi erillinen sopimus tai voidaan käyttää alivuokrausmallia, jossa yksi vuokralaisista ryhtyy päävuokralaiseksi ja hän alivuokraa asuntoa muille kimppavuokralaisille. Kimppavuokrausta ehdottavat opiskelijat toivovat monesti erillisiä vuokrasopimuksia, sillä silloin jokaisella on oikeus omaan asumistukeen.
Vuokrasopimuksesta tulisi käydä ilmi sopimuksen osapuolet. Nimen, osoitteen sekä henkilötunnuksen tai y-tunnuksen lisäksi puhelinnumero ja sähköpostiosoite olisi hyvä mainita sopimuksessa sopimussuhteen aikaista kommunikointia varten.
Vuokrasopimuksessa tulisi käydä ilmi mahdollisimman tarkasti vuokrauksen kohde. Asunnon osoite, pinta-ala ja huoneiden määrä tulisi käydä ilmi sopimuksesta. Sopimuksessa tulisi mainita myös mahdolliset autopaikat ja häkkivarastot tai muut asunnon ulkopuoliset tilat, jos ne kuuluvat vuokrauksen piiriin.
Sopimus voi olla joko toistaiseksi voimassa oleva tai määräaikainen. Sopimuksen malli vaikuttaa lähinnä sopimuksen irtisanomiseen. Toistaiseksi voimassa oleva sopimustyyppi on yleisemmin käytössä. Määräaikainen sopimus on voimassa määräajan, eikä sitä lähtökohtaisesti voi irtisanoa sopimuksen voimassaoloaikana. Toistaiseksi voimassa olevan sopimuksen osalta noudatetaan lain määräämiä irtisanomisaikoja. Vuokralaisen irtisanoessa sopimuksen irtisanomisaika on 1 kuukausi ja vuokranantajan puolelta irtisanomisaika on 3 kuukautta, jos vuokrasopimus on kestänyt alle vuoden ja yli vuoden kestäneissä sopimuksissa irtisanomisaika on 6 kuukautta. Näistä määräajoista ei voi poiketa vuokralaisen asemaa heikentävällä tavalla.
Monesti vuokranantaja toivoo sopimuksen kestävän vähintään vuoden. Toistaiseksi voimassa olevaan sopimukseen voi määrittää ensimmäisen vuokran irtisanomisajan vuoden päähän. Tämä malli on sopimusteknisesti parempi tapa kuin, että sopimus on ensin määräaikainen ja jatkuu määräajan jälkeen toistaiseksi voimassa olevana. Jos vuokrasopimus kuitenkin irtisanotaan ennen sovittua irtisanomisaikaa, sopimukseen on hyvä määrittää sopimussakko tämänlaisia tilanteita varten.
Vuokrasopimuksesta tulee ilmetä, että milloin se alkaa ja milloin huoneiston hallinta luovutetaan vuokralaiselle.
Sopimuksen tärkeimpiä kohtia on vuokran määrä. Vuokrasopimuksesta tulee käydä ilmi myös erilliskorvausten määrät, kuten autopaikkamaksut, saunamaksut ja vastaavat. Vesimaksun perusteet tulee käydä sopimuksesta ilmi. Vesimaksu voi olla asuntokohtainen tai henkilömäärään sidottu ja vettä voidaan veloittaa myös ennakkomaksuna, jolloin todellinen kulutus tasataan väliajoin.
Vuokrasopimuksesta tulee selvitä myös vuokranmaksutili, jolle vuokra maksetaan, ja sovittu maksuerän eräpäivä. Viivästyskorko on hyvä määrittää sopimuksessa mahdollisia maksuviiveitä varten. Sähkö voi kuulua vuokraan, mutta yleensä vuokralaisen täytyy tehdä oma vuokrasopimus. Sähkön osalta sopimuksessa on hyvä olla maininta toimintatavoista.
Vuokralaisen velvoitteiden täyttämiseksi voidaan vuokralaisen kanssa sopia vakuudesta. Vuokranantajan kannattaa käyttää sopimuksessa sanaa vakuus, sillä vakuudesta voi vähentää maksamattomia vuokria, siivouskuluja ja remonttikuluja, jos näitä syntyy vuokralaisen laiminlyödessä velvoitteensa. Vuokravakuus sanaa käytettäessä vuokranantaja voi käyttää vakuusrahoja vain maksamattomien vuokrien kattamiseksi. Vuokrasopimuksessa määritetään milloin ja miten vakuus tulee suorittaa sekä milloin se palautetaan. Vakuus voidaan maksaa rahana tai vuokranantaja voi hyväksyä myös sosiaalitoimen myöntämän maksusitoumuksen. Maksetulle vakuudelle harvoin määritetään korkoa. Vuokranantajan tulisi säilyttää vakuutta huolellisesti ja sen tulisi olla erotettavissa vakuudenhaltian muusta omaisuudesta koko vuokrasuhteen ajan. Lain mukaan vakuuden enimmäismäärä on kolmen kuukauden vakuus.
Vuokrasopimuksessa on sovittava selvästi vuokrankorotusehto ja milloin vuokraa voi korottaa. Vuokrankorotus sidotaan yleensä elinkustannusindeksiin tai johonkin prosenttilukuun tai näiden yhdistelmään. Elinkustannusindeksiä käytettäessä indeksin perustaso tulee määrittää sopimuksessa. Vesimaksujen ja vastaavien taloyhtiön määrittämien kulujen hinnanmuutokset kannattaa myös huomioida sopimuksessa. Vuokranantajan tulee ilmoittaa vuokrankorotuksesta ennakkoon.
Vuokraa ei ole pakko korottaa korotusehtojen mukaisesti vuosittain, vaan korotuksen voi jättää myös tekemättä kokonaan. Jos vuokra on jo markkinahintainen, niin korotusta ei ole järkevää tehdä, sillä tällöin vuokra nousisi yli markkinatason ja tästä voisi seurata vuokralaisen irtisanoutuminen.
Jos tupakointia ei ole erikseen kielletty, niin silloin se on sallittua vuokra-asunnossa. Tupakointi pilaa asunnon seinäpinnat ja tupakanhajun peittäminen on työlästä. Tupakoinnista ja lemmikeistä on yleensä hyvä sopia vuokrasopimuksessa. Vuokralaiselta odotetaan, että asuntoa hoidetaan asiallisesti ja säännöllisesti. Jos asunnossa on jotain kodin pintoja tai laitteita, jotka vaativat erityishuomiota, näiden asioiden kirjaamista sopimukseen suositellaan.
Vuokrasopimuksessa tulee määrittää muuttopäivä. Asuinhuoneen vuokrausta käsittelevän lain mukaan poismuuttopäivä on vuokrasopimuksen päättymisen jälkeinen arkipäivä. Muuttopäivänä asuinhuoneistosta puolet tulee jättää vuokranantajan hallintaan ja seuraavana päivänä asunto on luovutettava kokonaan vuokranantajan hallintaan. Tältä osin vuokrasopimuksessa voi poiketa lain kohdasta, sillä sopimalla toisin helpotetaan asunnon uudelleen vuokrausta. Vuokrasopimuksessa kannattaa sopia, että muuttopäivä on sama päivä kuin vuokrasopimuksen päättymispäivä, eli yleensä kuukauden viimeinen päivä ja että tällöin asunto tulisi luovuttaa siivottuna vuokranantajan hallintaan. Tällä tavalla toimimalla asunnon voi luovuttaa heti kuukauden ensimmäisenä päivänä seuraavalle vuokralaiselle.
Vuokralainen ei vastaa asunnon normaalista kulumisesta eikä siitä, jos asunnossa on ollut virhe jo asuntoa vuokrattaessa. Mikäli asunnossa on tapahtunut jotain normaalista kulumisesta poikkeavaa, tällöin vuokralainen on korvausvelvollinen. Asunnon kunto olisi hyvä tarkistaa yhdessä vuokralaisen kanssa ennen vuokrausta. Asunnon kunto olisi hyvä myös dokumentoida vuokrasuhteen alkuhetkellä. Mahdollisessa riitatilanteessa vuokranantajalla on velvollisuus näyttää toteen syntynyt vahinko, joten alkutarkastuspöytäkirja sekä selkeät kuvat ennen vuokrausta helpottavat näyttötaakkaa.
Uutiskirjeen avulla pysyt ajan tasalla uusista kohteistamme ja ajankohtaisista aiheista.
✔ Tieto suoraan sähköpostiin
✔ Monipuolisesti sijoitusmahdollisuuksia
✔ Ajankohtaista tietoa ja markkinakatsauksia
✔Peru milloin haluat helposti
Royal House Oy
Yliopistonkatu 34 D 58
40100 Jyväskylä
Y-tunnus 0870491-8
info@kiinteistokattaus.fi
Sisäpiiriin liittymällä saat ensimmäisten joukossa tiedon uusista kohteistamme.